Podcastit ovat nousseet valtavirtaan. Silti monelle on epäselvää, mistä aineksista hittipodi tehdään ja mihin tarkoitukseen podcastia kannattaa käyttää.
Kokosimme listan 10 yleisimmästä myytistä ja harhaluulosta, joita työssämme kohtaamme.
1. Tehdään pari jaksoa ja kokeillaan, miten podcast toimii!
Valitettavasti parista jaksosta ei vielä saa selvyyttä siitä, toimiiko podcast vai ei.
Vastoin yleistä luuloa podcastilla kestää, ennen kuin se löytää ja saavuttaa kohdeyleisönsä. Tavallista on, että kuuntelupiikki tulee vasta 2–3 kuukauden päästä ensimmäisen jakson julkaisun jälkeen. Jotta podcastin menestyksestä saadaan oikeasti luotettavaa tietoa, sitä tulee julkaista vähintään yhden tuotantokauden eli noin 8–12 jakson verran.
2. Ihmiset ovat kiireisiä, joten 5–10 minuuttia on hyvä pituus podcastille
Podcast on media, jonka parissa viihdytään. Lukuisten tutkimusten mukaan podcastia kuunnellaan keskimäärin 20–25 minuuttia kerrallaan. Kuulijamäärissä ei ole suurta eroa 10 minuutin ja 30 minuutin kohdalla.
Toisin sanoen kuulija on todennäköisesti valmis viettämään puoli tuntia aiheesi parissa. Miksi tarjoaisit hänelle vain 5–10 minuuttia?
3. Podcastille saa kuulijoita mainostamalla sitä somessa
Somemainontaa on monenlaista. Maksullinen somemarkkinointi tuo podcastille harvoin niin paljon kuulijoita, kuin etukäteen toivotaan.
Kannattavampaa on pyytää podcastin hostit ja vieraat promoamaan podcastia omissa somekanavissaan. Näin näkyvyys kasvaa orgaanisesti, ja kokemuksemme mukaan sitä kautta podcast saa kuulijoita erittäin hyvin.
Podcastia kannattaa myös mainostaa kuuntelualustoilla: esimerkiksi Suplaan, Spotifyhin ja Soundcloudiin voi ostaa mainontaa.
4. Yrityksessämme on hyviä asiantuntijoita, joiden kannattaa olla äänessä podcastissa
Kuulijan kannalta se, että äänessä on vain organisaation oma väki, ei välttämättä ole erityisen mielenkiintoinen asetelma. Se saattaa haiskahtaa liian vahvasti markkinoinnilta, jopa propagandalta – silloinkin, kun asiantuntijoilla on paljon tärkeää sanottavaa.
Podcastissa toki kannattaa käyttää omia asiantuntijoita, mutta lisäksi kannattaa kutsua ulkopuolisia vieraita. Näin toimien myös vieraiden someverkostot ovat käytössä podcastin markkinoinnissa.
5. Podcastin kuuntelijat ovat nuoria sekä nuoria aikuisia
Podcastit rinnastetaan usein muihin uudehkoihin digimedioihin kuten Tube- ja IG-maailmaan, jossa käyttäjäkunta on nuorta. Radiomedian tutkimuksen mukaan podcastien kuuntelijat ovat kuitenkin 25–55-vuotiaita, ja vielä 55–65-vuotiaidenkin keskuudessakin kuuntelu oli kohtalaista.
Podcast saavuttaa siis paljon luultua kattavamman kuulijoiden ikähaarukan.
6. Hyvä äänenlaatu ja käsikirjoitus ovat podcastissa tärkeintä
Hyvä äänenlaatu ja sisältö ovat tietenkin hyvän podcastin kulmakiviä. Kukapa haluaisi kuunnella kaikuista ääntä tai päätöntä jaarittelua?
Laadukas sisältö ei kuitenkaan vielä takaa suosiota. Podcastin tulee olla siellä, missä kuulijatkin ovat – eli Suomessa käytännössä Suplassa, Spotifyssa ja Apple Podcastissa.
Podcastia pitää myös markkinoida yleisölle aktiivisesti, mikä podcastin tekijöiltä usein unohtuu. Hyvä nyrkkisääntö on, että markkinointiin kannattaa käyttää yhtä paljon aikaa (sekä rahaa) kuin sisällön luomiseen.
7. Haluan podcastilleni hyvän startin, joten teen sille heti alussa ison mainoskampanjan
Totta kai ensimmäisen jakson julkaisusta on syytäkin kertoa kaikille.
Podcastin kuuntelupiikki ajoittuu kuitenkin usein vasta 2–3 kuukauden päähän ensimmäisen jakson julkaisusta. Näin ollen suosittelemme markkinoinnin ulottamista podcastin koko elinkaarelle.
8. Tärkeintä on samaistuttavuus, joten podcast-jakso kannattaa aloittaa keveällä jutustelulla
Datan perusteella ne, jotka lopettavat podcastin kuuntelun, tekevät sen usein ensimmäisen 60 sekunnin aikana. Lopuistakin valtaosa päättää kuuntelun seuraavan parin minuutin aikana.
”Terävä alku ja suoraan asiaan” on paras ohje, jonka avulla kuulijat saa pidettyä mukana koko jakson ajan.
Samaistuttavuus on tärkeää podcastissakin, mutta se kannattaa tehdä muilla keinoilla.
9. Podcast on hyvä keino laajan yleisön tavoittamiseksi (ns. reach)
Suomalainen podcast saa keskimäärin muutaman sata kuuntelukertaa jaksoa kohden. Tuhat kuuntelua on jo hyvä ja useampi tuhat poikkeuksellista. Podcast ei siis ole keino tavoittaa suurta yleisöä (eli saada reachiä).
Sen sijaan podcast tavoittaa paremmin ne, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita yrityksestäsi ja joiden kiinnostusta haluat syventää entuudestaan.
Vertailun vuoksi: Podcastia kuunnellaan jopa puoli tuntia kerrallaan. Videomainoksessa 60 sekunnin katselu on jo hyvä tulos, ja jos joku on nettisivulla 3 minuuttia, on webmaster tyytyväinen.
10. Podcastillani on 200 kuuntelukertaa, ja se on huono tulos.
Parisataa kuuntelukertaa podcast-jaksolle on aika tyypillinen tulos Suomessa.
Kuuntelukerrat ovat vain yksi mittareista, joilla podcastin tuloksia seurataan. Yhtä tärkeää on seurata sitä, miten pitkään jaksoa kuunnellaan. Jakson loppuun asti kuuntelevien osuus vaihtelee, mutta tyypillisesti luku on 50–70 %:n välillä – eli kuuntelija kuuntelee keskimäärin noin 20 minuuttia sinun asiaasi. Kun kuulija vielä yleensä kuuntelee useamman jakson, viettää hän yhteensä jopa kaksi tuntia kanssasi.
Pari sataa kuuntelua saattaa siis olla ihan kelpo tulos, jos keskikuuntelu on 20 minuutin luokkaa – ja hyvällä markkinoinnilla kuuntelumäärän voi helposti kasvattaa nelinumeroiseksi.
Suomen Podcastmedia on erikoistunut laadukkaiden yrityspodcastien ideoimiseen, toteuttamiseen ja markkinointiin. Ota yhteyttä ja kysy lisää.
