Suomen rahapelimarkkina avautuu heinäkuussa 2027, ja muutos tulee vaikuttamaan koko markkinoinnin kenttään. Kyse ei ole yksittäisestä toimialasta, vaan muutoksesta, joka koskee kaikkia: mainonnan määrä kasvaa, kilpailu kovenee ja tekemisen taso nousee. Tässä blogissa käyn läpi keskeisimmät havaintoni: mitä markkinassa tapahtuu, mitä voidaan odottaa ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä.
Videoformaatti on tullut podcasteihin jäädäkseen, ja yhä kehittyäkseen. Tässä blogissa perehdymme videon hyötyihin ja siihen onko sillä mahdollisesti jotain haittapuolia. Miten videopodien status nähdään viihdepodeissa Suomen tunnetuimpien alustojen näkökulmasta? Tv-alalla uransa tehnyt, podaamiseen hurahtanut Suomen Podcastmedian Jupe Tuomola miettii, ja kysyy.
Tekoälypohjaiset haut muuttavat tapaa, jolla päättäjät hakevat ratkaisuja ja sitä, kuinka yritykset, jotka tuottavat palveluja, löytyvät verkosta. Kyse ei ole enää vain hakukoneoptimoinnista (SEO), vaan siitä, mistä lähteistä tekoäly muodostaa vastauksensa. Podcast on tässä muutoksessa yllättävän vahva formaatti sen monikanavaisuuden vuoksi. Tässä artikkelissa käymme läpi: mitä AI-haku tarkoittaa yrityksille, miksi podcast toimii tekoälyn näkökulmasta, miten podcast rakennetaan AI-näkyvyyttä tukevaksi. Lue alta konkreettinen toimintamalli B2B-yritykselle!
Kansainvälinen Murha Ahvenanmaalla -audiodraama oli Suomen Podcastmedialle uudenlainen ja kunnianhimoinen hanke. Sarja toteutettiin kolmella eri kielellä: englanniksi BBC:lle sekä suomeksi ja ruotsiksi Yle Areenaan Mikko Koukin ohjauksessa. Kyseessä on kansainvälinen yhteistuotanto, joka syntyi yhteistyössä brittiläisen Goldhawk Productionsin kanssa ja joka äänitettiin kokonaisuudessaan Suomessa. Lue lisää tästä PodX:n mahdollistamasta yhteistyöstä ja poikkeuksellisesta tuotannosta blogistamme!
Podcast-kenttä on siirtymässä uuteen vaiheeseen. Vuonna 2025 podcastien rooli mediakentässä vahvistui, rajat audion, videon ja suoratoiston välillä hämärtyivät ja alustojen merkitys kasvoi. Samalla yhä useampi podcast alkoi toimia itsenäisenä mediabrändinä sekä kansainvälisesti että Suomessa. Tässä kirjoituksessa vedämme yhteen, mitä vuodesta 2025 opittiin, mihin kehitys on viemässä vuonna 2026 ja miltä muutos näyttää käytännössä podcast-tuotantoyhtiön näkökulmasta.
Joulun välipäivät ovat hetkiä, jolloin ei ole pakko ehtiä mihinkään, CRM:t, Trellot ja sähköposti hiljenevät, ainakin täällä meillä Suomen Podcastmediassa. Päivät saavat kulkea omaa tahtiaan ja podcastienkin kuuntelulle jää aikaa. Podcastit kulkevat mukana hiljaisissa aamuissa, pitkillä kävelyillä ja iltoina, jolloin tekee mieli vain olla.
Podcastin tuloksia mitatessa on hyvä katsoa muutakin kuin pelkkiä kuuntelumääriä. Kun dataa osataan tulkita, pystytään ymmärtämään, että mitkä luvut osuvat juuri omiin KPI:hin. Data kertoo muun muassa: miten yleisö reagoi, missä kohtaa kiinnostus kasvaa ja miten sisältö tukee yrityksen markkinoinnin ja myynnin tavoitteita. Podcast ei ole vain yksittäinen sisältö. Se on jatkuva palautekanava, joka kertoo, mikä viesti toimii, mikä ansaitsee jatkoa ja missä kohtaa yleisö kaipaa jotain uutta.
Podcast-yhteistyö on yksi tehokkaimpia tapoja rakentaa luottamusta ja vaikuttavuutta, mutta miten se tehdään käytännössä? Acastin tutkimus (2025) osoittaa, että kuulijat reagoivat aidosti brändien läsnäoloon podcasteissa. Suomen Podcastmedian sarjat Futucastista Psykopodiaan ja Jäbistä ja Tunteista Neuvottelijaan osoittavat, miten kaupallinen yhteistyö toimii niin markkinoinnin monikanavaisena sisältönä, kuin brändinrakennuksessa. Lue alta kuinka tämä käytännössä toimii!
Podcastit ovat siirtyneet kokeiluista pysyväksi osaksi markkinoinnin ja yritysviestinnän strategioita. Tuoreiden tutkimusten mukaan ne ovat yksi nopeimmin kasvavista sisältömuodoista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kyse ei ole enää trendistä, vaan pitkäjänteisestä strategiavalinnasta. Edellisessä blogissa perehdyimme siihen miksi podcast on kustannustehokas ja perusteltu ratkaisu tiukentuvien budjettien aikakautena. Tässä blogissa erittelemme podcastien etuja pohjautuen viime vuosien tutkimuksiin.
Markkinoinnin resurssit ovat monessa yrityksessä tiukoilla: budjetit pienenevät, mutta tuloksia odotetaan yhä nopeammin. Tekoälyn myötä laadukkaan sisällöntuotannon paine on kasvanut, mutta samalla sitä odotetaan tulevan yhä enemmän. Samaan aikaan, kun sisällön tarve kasvaa ja inhouse-tiimien hartioille kaatuu yhä enemmän vastuuta, tämä tapahtuu usein ilman lisäresursseja. Podcast on tässä tilanteessa poikkeuksellisen järkevä ja kustannustehokas ratkaisu. Se ei ole vain yksi kanava muiden joukossa, vaan monikanavainen sisältömoottori, joka tuottaa tuloksia kuukausiksi eteenpäin ja vähentää sisällönpuutteen tuomaa kuormaa. Samalla se nivoo markkinointia yhteen.
Lue, miten tv:n ja radion tuottamisen ammattilainen kokee podcast-maailmaan siirtymisen, mitä yhteistä on televisiolla ja podcastilla, ja kuinka kauan meni ekojen kauppojen tekemiseen?
Podcastit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Sen lisäksi, että podcasteja kuunnellaan yhä enemmän, myös yleisö monipuolistuu ikärakenteeltaan. Muutokset monipuolistavat myös yritysten podcast-sisältöjen tarvetta. Podcast ei ole enää vain yrityksen viestinnän työkalu, vaan sisällöntuotannonmuoto, joka on hyvä liittää mitattavaksi osaksi yrityksen muuta markkinoinnin kokonaisuutta sekä mitattavaa dataa. Podcastin tuotannossa on myös tärkeää huomioida monikanavaisuus kohderyhmittäin. Tässä blogissa keskitytään erityisesti minicasteihin, joiden avulla kustannustehokas ja monikanavainen sisällöntuotanto onnistuu ilman valtavaa työmäärää.
