Kannattaako podcastin tekeminen, kun uusimmat podit eivät enää yllä top-listoille?

Arvostettu uutistoimisto Bloomberg kirjoitti vuonna 2022, että podcast-maailma ei ole tuottanut suurta hitti vuosiin. USAn podcastien top 10:n listalla podit ovat iältään keskimäärin peräti seitsemän vuotiaita, ja top 50:n listalla on vain muutama alle kaksivuotias podi. Onko podcast-hype siis mennyt jo ohi? Vai eikö kunnon podeja enää osata tehdä? Väärin ja väärin. Mutta mikseivät uudet podit pääse top-listoille? Tässä artikkelissa pureudumme ilmiöön perinpohjaisesti!

Yleisöjen määrä kasvaa – mutta samalla myös podcastien määrä kasvaa

Kuten Bloombergin artikkelissa todetaan, podcast-yleisön määrä kasvaa kaiken aikaa. Näin osoittavat myös tilastot Suomessa: uusia kuulijoita tulee jatkuvasti. Samaan aikaan myös eri podcastien määrä kuitenkin kasvaa rajusti. Podcast-markkinoiden uskotaankin kasvavan tasaisesti vielä vuosien ajan. Tämä lisää kilpailua.

Aivan ensimmäisillä menestyspodeilla kymmenisen vuotta sitten oli tietenkin se etu, että kilpailua ei juurikaan ollut. Artikkeli muistuttaakin, että sekä podcastit että media-ala ylipäänsä on fragmentoitunut. Vaikka kuulijoita siis on yhä enemmän, heidän huomionsa jakautuu useamman podcastin kesken.

Lue myös: Miksi podcastit tehdään kausittain?

Kannattaako podcastin tekeminen, jos se ei enää yllä top-listoille?

Kuten me Suomen Podcastmedialla, myös Bloombergin jutussa uskotaan podcastin voimaan kuulijakunnan fragmentoitumisesta huolimatta. Kuten olemme aiemmissa kirjoituksissamme kertoneet, podcastin voima on erityisesti sen kuulijasuhteessa. Näin uskotaan myös Bloombergin kirjoituksessa.

Vaikka kuulijoita ei siis olisikaan valtavan suuri määrä, ovat he hyvin lojaaleja ja kuuntelevat aloittamaansa podcast sarjan jaksoja tunteja ja taas tunteja. Yleisön sitouttamisen kannalta tämä on aivan omaa luokkaansa verrattuna esimerkiksi some-mainokseen, joka nähdään ruudulla muutaman sekunnin ajan. Pod­cas­tin te­ho ei siis pe­rus­tu sii­hen, et­tä se ta­voit­tai­si kaik­ki yleisöt vaan sii­hen, et­tä se ta­voit­taa juu­ri oi­kean yleisön. 

Bloombergin artikkeli myös muistuttaa, aivan kuten mekin useassa aiemmassa blogissamme, podcastin markkinoinnin tärkeydestä – harva podi menee viraaliksi ja löytää yleisönsä ilman markkinointia. 

Lue myös: Markkinoija, älä unohda podcasteja sisältömarkkinoinnin työkaluna – 5 syytä

Kannattaako podcastin tekeminen, kun vaikkapa bannerimainonta on paljon halvempaa?

Kontaktihinta on toki kallis esimerkiksi bannerimainontaan verrattuna, mutta bannerimainonnalla ja podcastilla on eri tehtävät markkinointisuppilossa. Vahvimmillaan podcast onkin siinä myyntisuppilon vaiheessa, kun potentiaalisen asiakkaan tietoisuutta syvennetään vahvaksi kiinnostukseksi ja häntä ohjataan kohti ostopäätöstä.

Jättiyleisön sijaan podcastilla tavoitellaankin siis juuri oikeita kuulijoita. Niinpä podcast vertautuukin paremmin seminaarin järjestämiseen. Jopa Suomen kokoisessa maassa kapeallekin aiheelle voidaan saada podille 1 000–2 000 kuulijaa, jolloin kontaktihinta on reilusti seminaarin järjestämistä pienempi – ja harva seminaari saa edes tuhatta osallistujaa.

Näistä syistä esimerkiksi Pohjolan Voima luottaa podcastin voimaan. Yritys totesikin iloksemme, että Sähkö tulee töpselistä -podcast on ollut heidän kustannustehokkain viestintätoimenpiteensä pitkään aikaan.

Suomen Podcastmedia toteuttaa podcasteja, joista on aitoa bisneshyötyä. Kun haluat sitouttaa kohderyhmäsi ja luoda lojaalin suhteen yleisöösi, ota meihin yhteyttä! Valjastamme podcastit kanssasi vaikuttavaksi osaksi markkinointiasi.

Harkinnassa podcast?

Lataa oppaamme podcastin kuulijaprofiileista ja saat ajankohtaista tietoa siitä, miten podcasteja kulutetaan Suomessa.