Äänen ja kuvan sinfoniaa
Kun ohjelmistokehittäjä Dave Winer 2000-luvun alussa istui työhuoneessaan, energiajuomaa lipittäen, ja tuli kehittäneeksi tavan liittää MP3-äänitiedostoja RSS-syötteisiin – näin mahdollistaen äänisisällön automaattisen jakelun – niin hänellä ei varmasti ollut vielä ajatustakaan siitä miten suuren innovaation tuli hiffanneeksi.
Winerin ja ex-MTV-juontaja Adam Curryn työstämä iPodder-niminen ohjelma, mahdollisti nettisivujen äänitiedostojen automaattisen lataamisen, ja aika nopeasti, loppukesästä 2004 Curry käynnisti oman Daily Source Code -ohjelmansa. Kokeiluja oli ollut jo aikaisemminkin, mutta tämä ohjelma vakiinnutti tavan tehdä podcasteja.
Oli syntynyt uusi tapa tehdä mediasisältöä ja ensimmäistä kertaa kuka tahansa pystyi julkaisemaan omaa puhemediaansa ilman radioasemaa, lähetysaikoja tai jakelun portinvartijoita.
Kehitys kehittyy ja tällä hetkellä maailmassa on arviolta 4-5 miljoonaa podcastia, joista tosin aktiivisia on alle miljoona.
Paitsi määrällisesti, podit ovat kehittyneet huimasti myös sisällöllisesti ja muodollisesti. Viime vuosina kuva on tullut vahvasti mukaan ja suhteellisen suuri osa podeista julkaistaan nykyisellään myös videoformaatissa. Tai vähintäänkin podeista tehdään videoklippejä markkinointitarkoituksiin.
Mitä hyötyä videoformaatista sitten on podeille?Ja onko videosta kenties jotain haittaa?
Mietitään tätä hetki ja päästetään mielipiteensä kertomaan myös alan kotimaiset ammattilaiset kahden suuren kaupallisen alustan, tanskalaislähtöisen Podimon ja ruotsalaislähtöisen, nykyään norjalaiseen Schibsted -konserniin kuuluvan Podmen johtoportaasta.
Video – Hyvää ja kaunista
Vähintäänkin vanhoissa vitseissä lääkäri kysyy aina haluaako potilas kuulla ensin hyvät vai huonot uutiset, ja usein aloitellaan hyvillä. Niin myös nyt.
Se mikä on selvää, on että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Näkyvyysalgoritimit suosivat videota. YouTube, Instagram, TikTok ja LinkedIn priorisoivat videota, jolla pystyy siis saavuttamaan enemmän orgaanista reachia ja kenties paremman löydettävyyden. Jakelupintaa on enemmän.
Tähän liittyy myös laajempi puffaus- ja trailerointimahdollisuus. Yhdestä videopodista saa aikaan tukun short-form -klippejä, Reelsejä, Shortseja, TikTok -sisältöä, teaser-videoita…you name it.
Video tukee audiota paremmin myös henkilöbrändiä. Hostin ja/tai vieraan naamavärkki saattaa herättää vastaanottajassa mielikuvan luottamuksesta ja asiantuntijuudesta – ihminen ostaa ihmiseltä. Video nopeuttaa parasosiaalista suhdetta.
Katsoja saattaa jopa kokea olevansa mukana studiossa keskustelemassa tai osana tapahtumia. Telkkarista tuttuun tyyliin. Itse olen tapellut Ajankohtaisen Kakkosen vieraiden kanssa jo vuosikausia ja pelannut monta Leijonien lätkämatsia.
Toki myös tuotteen tai jopa palvelun esittäminen kuvissa laajentaa sponsorointimahdollisuuksia. Televisiossa, jossa itse olen pääasiallisen urani tehnyt, sisältöyhteistyöt ja product placement ovat merkittävä osa kumppanikauppaa. Virvoitusjuomapullo brändätyn studion pöydällä ja sitä nieluunsa kiskova puolipalvottu host voi B to C -osastolla olla merkittäväkin etu. Puhumattakaan inserteistä ja kaltaisistaan sisältöelementeistä, joita videopodiin voi ujuttaa kuten telkkariinkin. Mutta nämä ovat jo kokonaan toisen blogin aihe, joten jätän ne nyt rauhaan.
Edellisiin kun lisää hakukoneoptimoinnin ja sen faktan, että YouTube on maailman toiseksi isoin hakukone, niin johan tässä on tullut lueteltua videopodien lukuisia hyötyjä.
Syvemmälle aiheeseen on pureuduttu muunmuassa näissä blogeissa, lue tästä lisää miten podcastit auttavat yritystäsi näkymään tehokkaamin AI-hauissa tai tästä kuinka laadukas videopodcast on markkinoinnin kulmakivi!
Audio pitää pintansa – syystä?
Mutta ei niin hyvää jos ei jotain huonoakin.
On itsestäänselvää että videomuoto nostaa tuotantokuluja suhteessa audioon. Eivät ehkä moneen potenssiin nykytekniikalla, mutta kuitenkin. Valot, kamerat, editointi, värimäärittely, grafiikat – ja etenkin se, että videomuotoisen käsikirjoituksen tekeminen on huomattavasti haastavampaa kuin audion (toisaalta laadukas videokäsikirjoitus mahdollistaa moninkertaiset hyödyt). Laadukkaan videopodcastin vaatimukset tekevät kevyestä ja helposta podcast-tuotannosta pienimuotoisen tv-tuotannon. Hintapiste nousee väkisinkin vaikka esimerkiksi yhä kehittyneempiä automaatioeditointityökaluja syntyykin tiheään tahtiin. Ihmistyövoimaa tarvitaan – onneksi – aina silti, ja se maksaa, ja pitääkin maksaa.
Videon luoma kilpailuasema
Suhteessa audioon videopodin heikoin lenkki on silti kilpailuasetelma. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että painopiste siirtyy enemmän viihdepuolelle, kun taas yrityspuolella yritys hyötyy lähes poikkeuksetta videosta enemmän.
Kun mennään alustamaailmaan ja viihdepuolelle videopodcast ei enää kilpaile vain muiden podcastien kanssa, vaan YouTube-show’iden, talk show -formaattien, somevaikuttajien (valtava potentiaali) tai muun dokumentaarisen sisällön kanssa.
Videopodi ei ole, eikä voi olla kännykällä kuvattu Hauska kotivideo, vaan laadukas monikameratuotanto. Kilpailutilanne muun kuvasisällön kanssa nostaa automaattisesti laadun standardeja.
Lisäksi on muistettava että videopodeja kulutetaan myös audiona. Kun ihminen on kameran edessä alkaa hän hyvin herkästi toimimaan kuten kameran edessä toimitaan – viitaamaan kuviin tai performoimaan liikkeitä. Tämä osuu suoraan audiosisällön nautittavuuteen. “Mistä he***tistä tuo tuolla puhuu”? Varsinaisesti tämä ei ole väistämätön heikkous, jos siihen vain kiinnitetään erityishuomiota tuotantovaiheessa.
Tässä kohtaa on hyvä palata alkuun, siihen mitä Winer ja Currykin varmasti aikoinaan hakivat. Podcast on jotain mitä voi kuluttaa halutessaan ja oheistoimintana, mm. lenkillä tai autotallia siivotessa. Parhaimmillaan se on onkin narratiivinen nautinto, oma hetki, johon upota. Se voi perustua immersiiviseen äänimaailmaan kuten audiodraamat ja se voi olla meditatiivinen, intiimi, herkkä (Podcastmedia toteutti Goldhawk -tuotantoyhtiön kanssa BBC:lle ja Yle Areenaan Murder in Åland audiodraaman, jossa immersiivinen äänimaisema oli vahvasti esillä. Videomuoto osittain poistaa ja osittain kaventaa näitä mahdollisuuksia. Video voi jopa rikkoa tunnelman.
That said…, onkin helppo siirtyä massayleisöjen nauttimiin podcasteihin, mutta summataan ensin markkinoinnillinen aspekti jotenkin nätisti ja kivasti.
Summasummarum:
Videopodcast ei ole automaattisesti parempi kuin audiopodcast – mutta markkinoinnin näkökulmasta se on tehokkaampi monikanavainen sisältöalusta, niin B to B -puolella kuin perinteisillä alustoilla.
Kysymys ei ole siitä pitäisikö tehdä videota, vaan sopiiko video kyseiseen tuotantoon ja sen tavoitteisiin.
Parhaimmillaan videopodi on äänen ja kuvan sinfoniaa. Huonoimmillaan se voi olla tarkoitukseton ja vaikeuttaa tuotantoa niin paljon, että koko homma jää tekemättä.
Video ja audio viihdesisällöissä
Podcasteja on monenlaisia, brändipodcastit ovat yritysten omia markkinoinnin, viestinnän ja jopa myynnin kokonaisuuksia, riippuen tarpeesta ja tavasta rakentaa kokonaisuuksia. Sisältöyhteistyöt ovat taas oiva keino päästä podcastien hyötyihin kiinni jo valmiiksi tunnetussa mediassa. Molempiin istuu hyvin video- audiovertailu, mutta erityisen mielenkiintoisia ovat isojen alustojen näkemykset. Kuinka video istuu viihteellisempien podcastien pariin tai jopa true crimeen.
Suurelle yleisölle tutumpia ovat luonnollisesti erilaiset viihteelliset tai dokumentaariset podcastit ja nykyään myös radiokuunnelmasarjoja muistuttavat audiodraamat.
Suomessa tunnetuimmat maksullisia ja osittain myös ilmaissisältöjä tarjoilevat alustat ovat Podme ja Podimo. Molemmilta löytyy mittava lajityyppikirjasto lähes jokaiseen makuun, olet sitten kiinnostunut true crimesta, puhtaasta viihteestä, henkilöhaastatteluista tai vaikka urheilusta tai historiasta.
Molemmilla alustoilla työskentelevät hahmot, jotka seuraavat alan ja koko maailman trendejä ja ilmiöitä ja miettivät miten niitä taivuttaa kuuntelijoille ja katsojille kiinnostavaksi, kulutettavaksi sisällöksi.
Laajentaakseni blogin aihetta ja saadakseni siihen lisää ammattimaista näkemystä esitin Podmen sisältöjohtaja Ninja Huhtamäelle ja Podimon sisältöjohtaja Jani Junnilalle kolme kysymystä videopodcasteista yleisellä tasolla ja heidän edustamiensa alustojen näkökulmasta.
Jani Junnila:
- Kuinka suuri osa Podimon podcasteista on tällä hetkellä videomuodossa?
Podimolle video ei ole ollut pelkkä kokeilu. Se on ollut strategiamme ytimessä Suomen lanseerauksesta asti. Uskomme, että nykyaikainen podcast-kokemus syntyy siitä, että kuulijalle annetaan vapaus valita tapa, jolla hän sisältöä kuluttaa.
- Videoiden tulevaisuus podcasteissa?
Video on tullut jäädäkseen. Se ei ole enää kiva lisä vaan kiinteä osa podcastia. Jatkossa YouTubesta tulee varmasti paljon vaikutteita podcastien tekemiseen, kun sisältöjä kehitetään videon kanssa. Tekemisessä on yksi kriittinen nyrkkisääntö: ääni on ensisijainen. Vaikka kuva kehittyy, video ei saa koskaan heikentää audion laatua. Sisällön on toimittava saumattomasti molemmissa muodoissa. Meidän on oltava varovaisia, ettei visuaalisuudesta tule itsetarkoitusta, joka häiritsee sitä intiimiä suhdetta, joka kuuntelijalla on podcastin ääneen. Tässä suhteessa ääni ratkaisee lopulta aina.
- Videon suurimmat edut suhteessa audioon?
Video ja audio eivät ole toistensa kilpailijoita vaan kumppaneita. Suurin etu on se, että video tuo keskusteluun kasvot, mikroeleet ja inhimillisyyden, joita pelkkä ääni ei aina välitä. Käyttäjälle on nykyään täysin luonnollista vaihtaa audion ja videon välillä lennosta. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun jokin aihe herättää erityistä uteliaisuutta nähdä studioon.
Oma tarinani videopodaamisen parissa alkoi jo yli 15 vuotta sitten. Aloin tuolloin kuvata radion suurimpia tähtiä heidän työssään, ja vastaanotto oli jo silloin merkittävä. Ihmisillä on luontainen tarve nähdä ne äänet, joita he rakastavat. Niistä ajoista olemme tulleet valovuosia eteenpäin. Video ei ole enää bonussisältöä, vaan se on uusi vakio. Ilman videota moderni podcast tuntuu usein jopa keskeneräiseltä.
Ninja Huhtamäki:
- Kuinka suuri osa Podmen podcasteista on tällä hetkellä videomuodossa?
Lähes kaikki Podmen podcastit on videoitu jo useamman vuoden, ja toistaiseksi olemme päätyneet long formin sijaan julkaisemaan videoista vain short formia eli teasereita, mainosspotteja, somenostoja eli pääosin podcastin markkinointitarkoituksiin.
- Videoiden tulevaisuus podcasteissa?
Podcastit videomuotoisina ovat kasvava trendi, ja paino sanalla trendi. Sinällään videopodcastit ovat mielestäni ”keisarin uudet vaatteet”-tyyppinen ilmiö, sillä mediamuotona puhuvia päitä ja conversational-sisältöä on ollut saatavavilla Youtubessa jo yli vuosikymmen sitten kun tubetuksesta tuli valtavirtaa.
Podcastien suosio ja räjähdysmäinen kasvu taasen perustuu sen sekondäärisen median luonteeseen, jossa käyttötilanne ei vaadi lisää ruutuaikaa eikä sen kuluttamiseen tarvitse keskittyneesti paneutua. Podien suurin vahvuus on edelleen kuluttaminen muun itselleen mielekkään tai tarpeellisen tekemisen ohessa.
Videomuotoisena podcastit asettavat itsensä suurimpaan mahdolliseen kilpakenttään muun liikkuvan kuvan joukkoon, jolloin sisällöllisesti löytyy kuluttajalle loputtomasti vaihtoehtoista sisältöä jonka tuotantoarvoon, substanssiin ja näkyvyyteen on resurssoitu aivan toisella tasolla. Silmäpareja ja katselua vaativassa mediassa kilpailu on armotonta ja pahoin pelkään että podcastit ensimmäisen innostuksen jälkeen jäävät suurten striimausjättien ja toisaalta myös jo etabloituneiden tubesisältöjen jalkoihin.
Mikäli tuohon kisaan lähdetään, on aika pian vääjäämätöntä lisätä podcasteihin tuotantoarvoa ja katselua rikastavia elementtejä, eli ns. tv-kerronnasta tuttuja elementtejä. Tämä taasen lisää tuotantokustannuksia ja hidastaa/vaikeuttaa tuotantoprosessia, kun taas audio only-podcastien vahvuus on aina ollut kevyt, ketterä ja edullinen tuotantorakenne. Podcast Marketing Academyn tuore globaali tutkimus arvioi että videopodcastin tuotantokustannus on 3,7 -kertainen verrattuna audio only-podin kustannuksiin. Kuka maksaa laskun?
- Videon suurimmat edut suhteessa audioon?
Video on tällä hetkellä sosiaalisen median suosikkimuoto, ja videon avulla podcasteja on tehokkaampaa markkinoida eri somekanavissa.
Videopodcast voi tuoda myös tekijälleen ansaintaan uusia mahdollisuuksia esim. jakelukanavista riippuen Youtuben/Spotifyn impressiomääriin perustuvaa korvausta tai kaupallisten yhteistöiden muodossa, esim. product placementin ja visuaalisten ”kanavaelementtien” myötä – samaan aikaan uusien mainosmuotojen myynti, hallinnointi ja raportointi vaatii moninkertaisen työmäärän. Tässäkin kohtaa on hyvä tunnistaa kilpailevien tahojen koko, määrä ja voima.
Kiitos, jos luit tänne asti. Suomen Podcastmediassa on vuosien kokemus audio- ja videopodien tekemisestä ja räätälöinnistä asiakkaan tarpeiden mukaan. Mikäli aihe kiinnostaa tai olet harkinnut omaa tuotantoa (audio tai video, kaikki luonnistuu), niin voit varata lyhyen 15 minuutin palaverin, jossa voimme keskustella aiheesta, tavoitteistasi tai ideastasi tarkemmin. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan allekirjoittaneeseen, [email protected]
