Vuosi 2025 – siirtymä ja oppiminen
Vuosi 2025 jää itselleni Suomen Podcastmediassa mieleen ennen kaikkea siirtymän vuotena. Se ei ollut räjähdysmäinen hyppäys uuteen, vaan määrätietoista rakentamista: uusia rutiineja, parempaa tekemistä ja selkeämpää suuntaa.
Myös henkilökohtaisesti vuosi oli merkittävä. Yrityksellä on jo kahdeksan vuotta mittarissa, mutta vuosi 2025 oli minulle ensimmäinen toimitusjohtajana. Vuosi opetti enemmän kuin osasin etukäteen arvata: erityisesti ihmisistä, päätöksenteosta ja siitä, miten paljon johtajuus on kuuntelemista ja tiimin eri jäsenten vahvuuksien ymmärtämistä.
Muutos näkyi jo alkuvuodesta
Vuosi alkoi konkreettisella muutoksella, kun muutimme uusiin tiloihin Kalasatamaan. Uusi ympäristö ei ollut vain logistinen päivitys, vaan myös henkinen nollaus: selkeämpi tekeminen, päivitetyt puitteet ja uusi mahdollisuus ajatella isommin.
Myös tiimi kehittyi ja kasvoi viime vuonna. Mukaan tulivat Jupe ja Iikka vahvistamaan sisältöjen konseptointia, myyntiä ja videotuotantoja ja tämä näkyi nopeasti koko tekemisessä. Vuoden aikana videosta tuli olennainen osa lähes kaikkia tuotantojamme. Perinteisten videopodcastien rinnalle syntyi minicast-sarjoja ja muita videosisältöjä, jotka elävät podien ympärillä eri alustoilla. Uutta minicast-sisältötyyppiä pääsimme toteuttamaan Kasper ry:lle, erittäin tärkeästä aiheesta. Täältä pääset lukemaan lisää Kasper RY:n minicastista.
Video vahvisti suosiotaan
Videon suosion lisääntyminen podcastissa on tuonut paljon muutoksia. Podcastien tavoittavuus kasvoi ja kohderyhmät sekä laajenivat että monipuolistuivat. Kaikille keille Google on tuttu työkalu, on varmasti selvää, että YouTube tuo täysin uusia ulottuvuuksia markkinoijan näkökulmasta myös podcastien suhteen. Mainonta on edullista, kohdentaminen tehokkaampaa ja mittaristot monipuolisemmat kuin esimerkiksi Spotifyssa.
Ja vaikka moni podcast on ollut pitkään YouTubessa, on YouTube lähtenyt selkeästi panostamaan podcast-puoleen. Vuoden 2025 aikana erilaiset optimointitoiminnot ovat parantuneet, puhumattakaan automaattisista tekstityksistä ja videoiden melko laadukkaasta dubbauksesta.
Kansainvälisyys jatkui – ja syveni
Vuonna 2025 jatkoimme myös kansainvälisten tuotantojen parissa. Sita Salminen ja 28 päivää toi brittiläisen sisaryhtiömme BBC:lle tuottaman formaatin Suomeen ja se julkaistiin syksyllä Yle Areenassa, ja Murha Ahvenanmaalla -audiodraama toteutettiin poikkeuksellisesti kolmella kielellä yhteistyössä sisaryhtiömme Goldhawk Productions kanssa. Julkaisupäivä suomen- ja ruotsinkielisille versioille on 3.2.2026, myöskin Yle Areenassa.
Nämä projektit vahvistivat entisestään ajatusta siitä, että suomalaisella podcast-osaamisella on paikkansa myös kansainvälisessä kentässä – ei vain sisällön, vaan tuotannollisen laadun ja yhteistyömallien kautta.
Verkosto kasvoi, talous vahvistui
Vuoden aikana podcast-verkostomme kasvoi useilla uusilla sarjoilla. Kokonaistavoittavuus on nyt yli miljoonaa suomalaista kuukaudessa – luku, joka vielä muutama vuosi sitten olisi tuntunut kaukaiselta. Uusia onnistumisia koimme asiakkaistamme muun muassa Suomen Punaisen Ristin kanssa, jonka minisarja Psykopodiaa-podcastissa tavoitti yli 60 000 kuuntelijaa. Voit tutustua täältä paremmin Psykopodiaan ja SPR:n yhteistyöhön!
Näkymät vuodelle 2026 – IP-ajattelua, alustavaltaa ja jakelusotaa
Vuosi 2025 jää media-alalla mieleen myös jakelusodan alkamisena. Podcastit, video ja suoratoisto eivät enää kehity rinnakkain, vaan samoilla pelikentillä – kilpaillen samoista yleisöistä. Etenkin videoformaatin ansiosta TV- ja podcast-tuotantojen yhdentyminen kiihtyy.
Yksi vuoden 2025 kiinnostavimmista käänteistä oli Netflixin ja Spotifyn ilmoittama yhteistyö, jonka alla tietyt Spotifyn videopodcastit ovat jatkossa kulutettavissa vain Spotifyssa ja Netflixissä – ei YouTubessa. Tätä on tulkittu ennen kaikkea vastavetona YouTuben valta-asemalle. Spotify ja YouTube eivät kilpaile vain sisällöstä ja mainosrahasta, vaan yleisön käyttämästä ajasta, huomiosta ja tekijöistä. Podcast ei tässä asetelmassa ole enää vain audioformaatti, vaan osa laajempaa IP-ajattelua. Tarina, joka voi elää äänenä, kuvana ja lopulta sarjana tai elokuvana. Näin alustat haluavat sitouttaa tekijät pidemmäksi aikaa, tarjota uusia tulonlähteitä ja samalla palvella käyttäjää tarjoamalla sisällöt eri käyttötarkoituksiin (lyhyet ja audiopainotteiset sisällöt, joita kulutetaan päivän mittaan vs. pidemmät, visuaaliset sisällöt, jotka vertautuvat tv:n katseluun) samalta alustalta. Tämä tarkoittaa tekijöille enemmän mahdollisuuksia, mutta myös tarvetta tehdä strategisempia valintoja.
Myös Netflixin ostotarjous Warner Bros. Discoverysta kertoo suoratoistokentän seuraavasta vaiheesta: vahvat sisällöt, studiot ja jakelu yhdistyvät (mikäli kauppa hyväksytään), ja yksittäinen idea voi kasvaa globaaliksi IP:ksi useassa muodossa. Podcast-kentälle tämä voi tuoda uusia mahdollisuuksia jakelukanavien muodossa tai tv-sarjoihin tai elokuviin perustuvien podcast-sisältöjen näkökulmasta.
Suomessa sama kehitys on nyt hyvin konkreettista. Podme ja MTV Katsomo ovat yhdistäneet voimansa osana samaa Schibsted-konsernia. Tämä osoittaa, että audio- ja videosisällöt nähdään nyt yhtenä ekosysteeminä: yhteisiä yleisöjä, yhteistä IP:tä ja toisiaan tukevia jakelumalleja. Podcast toimii yhä useammin kehitysalustana ja sisäänheittotuotteena laajempaan mediakokonaisuuteen ja vastavuoroisesti suoratoistoyleisöjen kautta podcastit tavoittavat uusia kuuntelijoita. Vastaavia suoratoistopalveluiden ja podcastien synergioita voidaan odottaa tapahtuvan vuonna 2026.
Tekoäly ei muuttanutkaan kaikkea – ainakaan vielä
Vuonna 2025 puhuttiin paljon – ja paikoin myös pelättiin – tekoälyn vaikutusta sisällöntuotantoon. Podcastien kohdalla kehitys on kuitenkin toistaiseksi näyttänyt pikemminkin vahvistavan kuin heikentävän formaatin asemaa. Kun tekoäly mahdollistaa teknisesti ammattimaiselta kuulostavan sisällöntuotannon yhä useammalle, korostuu podcastien todellinen erottava tekijä: aitous ja läsnäolo.
Tekoälyavusteiset työkalut ovat jo helpottaneet monia tuotannon vaiheita aina editoinnista litterointiin, videoeditointiin ja graafiseen suunnitteluun. Ne tekevät tekemisestä tehokkaampaa ja madaltavat kynnystä laadukkaaseen tuotantoon. Sen sijaan itse podcastin ydintä – sisältöä, näkökulmia, keskustelua ja juontajien persoonia – tekoäly ei ainakaan vielä korvaa.
Juuri tämä inhimillisyys, keskeneräisyys ja läsnäolo ovat podcastin vahvuus myös tekoälyn aikakaudella. Kun yhä useampi sisältö on teknisesti “täydellistä”, kuulija tunnistaa entistä herkemmin sen, mikä tuntuu aidolta sekä samaistuttavalta. Toistaiseksi podcastit näyttävätkin selviävän murroksesta voittajina.
Eri genreissä ja kielialueilla on totta kai eroja; Inception Point AI on yksi esimerkki tekoälypohjaisesta sisällöntuotannosta. Yritys on kertonut tuottavansa 3000 podcast-jaksoa viikossa tekoälyn voimin ja jakelee sisällöt omassa sovelluksessaan. Tällaiset toteutukset ovat vielä hyvin paljon volyymiin ja mainosnäyttöjen varaan rakennettuja, mutta voivat enteillä tiettyjen genrejen, kuten oppisisältöjen ja joidenkin tarinallisten podcastien siirtymisestä enemmän tekoälyn avulla tuotettaviksi.
Suurimmat podcastit rakentavat jo omia mediabrändejään – myös Suomessa
Vuonna 2026 Suomen podcast-kentän suurin muutos ei siis liity tekoälyyn taikka yksittäiseen alustaan, vaan asemaan mediakentässä. Podcast ei ole enää vaihtoehtoinen formaatti perinteisen median rinnalla, vaan yhä useammin sen kilpailija, ja myös Suomessa selvästi osa isoa mediakokonaisuutta.
Tämä näkyy erityisesti suurimpien kotimaisten podcastien kehityksessä. Esimerkiksi Sijoituskästi on kasvanut sisältöbrändiksi, jonka yleisösuhde ja vaikuttavuus kilpailevat suoraan perinteisen talousmedian kanssa. Helsingin Sanomien Visio-osiossa julkaistu juttu nostaa esiin juuri tämän ilmiön: suuret podcastit eivät ainoastaan kommentoi mediaa, vaan toimivat jo itsessään mediana, jonka yleisösuhde perustuu toistuvuuteen, luottamukseen ja ajankäyttöön.
Miksi podcast-juontajiin luotetaan – mutta heitä ei koeta vaikuttajina?
Tätä kehitystä tukee myös tutkimusdata. Acastin kansainvälisen Podcast Pulse -tutkimuksen (2025) mukaan 33% kuulijoista luottaa podcast-juontajaan yhtä paljon kuin toimittajaan. Samalla 75% kuulijoista ei kuitenkaan pidä podcast-juontajia “vaikuttajina”. Tämä näennäinen ristiriita on podcastin ydin: juontajat eivät näyttäydy yleisölle vaikuttajina, vaan asiantuntijoina, keskustelijoina ja ajattelukumppaneina. Juuri tästä syystä heidän vaikutuksensa on poikkeuksellisen suuri.
Vuonna 2026 yhä useampi iso podcast toimii jo käytännössä omana mediana. Ymmärrettävästi myös perinteinen media on pyrkinyt rakentamaan omia, tiettyihin toimittajiin identifioituvia podcasteja ja tätä panostusta tullaan näkemään tulevaisuudessa yhä enemmän.
Vaikuttavat sisältöyhteistyöt ja pitkäjänteisyys
Vuonna 2026 menestyvät ne toimijat, jotka ymmärtävät podcastin kokonaisuutena. Missä sisältö elää, miten yleisö sitä kuluttaa ja millainen suhde sen ympärille rakentuu? Brändien ja podcastien yhteistyöt tulevat syvenemään entisestään, kun kampanjamaisuus väistyy ja ymmärretään pitkäikäisemmät tai muuten merkitykselliset sisältöyhteistöiden hyöty. Podcast ei ole enää vain kanava tai formaatti, vaan media – ja kohtaamispaikka, jonka arvo syntyy luottamuksesta ja yhteisöllisyyden tunteesta.
Podcastien kaupallistaminen murroksessa
Loppuvuodesta 2025 Spotify toi Spotify Partner Program -mallinsa viimein myös Suomeen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia tulonlähteitä osalle tekijöistä (ja ilmaiskuuntelijoille mainoksia podcasteissa), mutta ennen kaikkea entistä vahvempaa alustalähtöistä ajattelua: jakelija on yhä useammin myös kumppani, ei vain sisällöntuottaja. Vuonna 2026 näemme todennäköisesti, kenelle malli oikeasti toimii ja kenelle ei, sekä mahdollisesti ensimmäiset dynaamiset videomainokset. Maailmalla fokus on jo suuntautunut pois mainoksiin keskittyvästä kaupallistamisesta ja suuntautunut enemmän pitkäaikaisempiin brändiyhteistöihin. Suomen markkinassa on pienempien yleisöjen vuoksi hyvin todennäköistä, että tekijöille hyödyllisin ja tuloksellisin malli kaupallistaa sisältöään on jatkossakin syvällisemmät sisältöyhteistyöt. Mainosrahoitteisuus toki suosii isoja podcasteja, jotka voivat tällä tavalla kasvattaa tulovirtojaan isompien sponsoriyhteistöiden ohella.
Mitä tämä tarkoittaa mainostajalle?
Mainostajalle tämä kehitys tarkoittaa ennen kaikkea mahdollisuutta päästä osaksi mediaa, ei vain ostaa näkyvyyttä sen ympäriltä. Podcastissa brändi ei kilpaile huomiosta irrallisena viestinä, vaan rakentaa suhdetta yleisöön sisällön kautta – yhdessä tekijän kanssa, yleisön luottamusta muistuttaen.
Kun podcast-juontajaan luotetaan journalistin tavoin, mutta häntä ei koeta vaikuttajana, myös brändiviestit koetaan vähemmän mainoksina ja enemmän osana keskustelua. Tämä tekee vaikutuksesta syvemmän ja pitkäkestoisemman kuin perinteisessä kampanjalähtöisessä mainonnassa.
Vuonna 2026 tehokkain podcast-yhteistyö ei perustu yksittäisiin mainoksiin, vaan jatkuvuuteen, kontekstuaalisuuteen ja monikanavaisuuteen. Audio ja video tukevat toisiaan, mittarit kehittyvät ja vaikutusta voidaan tarkastella entistä laajemmin – sitoutumisena, muistijälkenä ja luottamuksena.
Mainostajalle tämä tarkoittaa yksinkertaisesti parempaa mediaa: sellaista, jossa yleisö viipyy, kuuntelee ja palaa takaisin. Ja juuri siksi podcast ei ole enää vaihtoehto perinteiselle medialle, vaan yhä useammin sen vahvin rinnakkainen kanava.
Oli kyseessä sitten yhteistyö suositun podcastin kanssa tai täysin oma podcast-sisältö, podcast tarjoaa brändeille mahdollisuuden rakentaa pitkäikäistä sisältöä ja tavoittaa haluttu kohderyhmä monikanavaisesti. Lue tarkemmin oman brändipodcastin ja kaupallisen sisältöyhteistyön eroista ja eduista aiemmasta blogistamme.
Podcastit osaksi valtavirran palkitsemista – mutta Suomi seuraa vielä perässä
Golden Globeissa (11.1.) palkittiin ensimmäistä kertaa podcast omassa kategoriassaan (voitto meni Good Hang with Amy Poehler -podcastille), nostaen podcastit viimein kansainvälisesti osaksi valtavirtamedian palkitsemista. Suomessa ollaan tämän kehityksen suhteen vielä selvästi jäljessä. Meillä ei ole podcasteihin keskittyvää palkintogaalaa eikä myöskään omia podcast-kategorioita tv- ja elokuva-alan palkinnoissa. Samaan aikaan raja podcastien, keskusteluohjelmien ja dokumentaaristen videosisältöjen välillä hämärtyy nopeasti. Tästä kertoo se, että esimerkiksi Viki ja Köpi Show, Gogin kantabaari ja M/S Mystery ovat ehdolla Kultainen Venla -palkinnon saajiksi vuonna 2026 – sisällöt, joita monesta näkökulmasta voi yhtä hyvin kutsua myös podcasteiksi.
Juuri tästä syystä podcastille pyhitetty oma kategoria tai kokonaan oma palkintogaala olisi perusteltu ja ajankohtainen. Ei vain yksittäisten hittien, vaan koko alan, sen monimuotoisuuden ja tekijöiden työn näkyväksi tekemiseksi. Podcastit ovat Suomessa merkittävä sisältömuoto ja media ja nyt olisi aika, että se tunnistetaan myös sellaisena.
